Soittorasia matkasi Sastamalaan tarkoituksenaan katkaista kolmen ottelun tappioputki, ja pelillä oli paljon merkitystä loppukauteen lähtiessä. Kaikki oli katettu erinomaiselle perjantai-illan huumalle ykkösrasian humppaveikoille. Mutta vastustaja oli vain valitettavasti eri mieltä. Ennen pelin alkuvihellystä tuomarit olivat painottaneet tarkkaa vihellyslinjaa, erityisesti mailan lyöntien osalta. Ja olihan se tarkkaa, toki ensimmäiset kaks minuuttia. Ajassa 2.10 sattui tuomareille musta hetki jättäessään viheltämättä selvä mailaan huitaisu, josta Ropo meni tietenkin johtoon. Mutta eipä hetkeäkään, kun Mikko Patrikainen, joka oliki illan melkein ainut valopilkku Soittorasian kannalta onnistui iskemään tasoituksen. Ensimmäisessä erässä mentiin tasatahtia Ropon Tuomas Hakalan ja Soittorasian Juho "Eppi" Virneksen tehdessä maalit mieheen.
Toinen erä menikin sitten Soittorasian merkeissä. Illan parhaana Soittorasiasta palkittu Patrikainen viimeisteli maukkaasti hattutemppunsa ketjukavereitten Tirrasen ja Tuloiselan säestäessä. Kaikki näytti hyvältä erän päättyessä Rasian johtaessa 2-4. Kolmas erä ja perjantai-illan huuma. Huumaa olikin ilmeisesti vain Rasian miesten korvien välissä, kun pieni hyvänolon tunne pääsi valtaamaan. Soittorasia pääsi aloittamaan kolmannen erän ylivoimalla, mutta siinä ei pallon pyörittämisestä mieheltä toiselle saatu tehtyä maalia. Tämän jälkeen kentällä olikin vain yksi joukkue, Ropo. Kerta toisensa jälkeen nämä viheliäät Sastamalan tossusankarit vieritti hyökkäyksiään tehokkaasti Rasian maalille. Ropon viedessä kolmas erä 7-0 nimiinsä, ja koko peli 9-4.
Nyt jos koskaan tarvittaisiin Soittorasian miehiltä kunnon ryhdistäytymistä. Jos halutaan ensi kaudellakin pelata tällä sarjatasolla, niin keskittymisen ja tossujen liikkeen on oltava parempaa kuin mitä tänä kylmänä ja pimeänä iltana Sastamalan parketilla.
Valmennuksen kommentit RoPo-pelistä:
- 2 ensimmäistä erää pelattiin ja kolmas erä pelättiin. 7-0 pataan ja
hyvää yötä.
- Syvällä suossa taaperretaan tällä hetkellä...joukkueen sisällä
jokainen tietää, että pystytään voittamaan sarjassa kenet tahansa,
mutta kun henkinen lukko on päällä, niin ratkaisupaikoilla puuttuu
uskallus pelata.
- Nyt pitää jostain kaivaa taas rentous tekemiseen ja usko omiin
kykyihin. Asennetta ja sydäntä joukkueessa riittää, sen näkee siitä,
miten raskaasti osa nämä pettymykset ottaa.