Kauden toinen kotipeli edessä. Vastaan asettumassa kahden suvun joukkue, TYP. Alkulämmöillä nähtiin taas perus magiikkaa, kun Petteri oli pelipäällä. Keskityksiä dominoitiin korkeammissa ilmanaloissa kuin Ronaldo konsanaan ja kuljetuksissa kikkapankista löytyi Messimäisiä liikehdintöjä. Lopulta nämä olivatkin voiton takeena, kun pahasti takamatkalla ollut Team Oranssi voitti viimeisen maalin säännöllä. Maalin teki takavasaralla farmisopparin turvin kauden avausotteluun starttaava, aiemmilta vuosilta tuttu SR IV jyrä, Severi.

Sitten palloa pisteelle. Maalin makuun päässyt Severi janosi lisää, eikä siinä kauaa nokka tuhissut, kun pallo olikin jo verkossa. Todella näyttävästi pallo rintalihaksella yläpesään, mutta harmittavasti vain omassa päädyssä. Jostain syystä kotijoukkue oli ensimmäisessä erässä se, jolla oli jalat jääneet bussiin. Tätä jouduttiin kompensoimaan muutamilla rikkeillä ja vierailijoille tarjoiltiin ylivoimasaumaa. Ensimmäinen kestettiin, toista ei. YV itsessään ei esittänyt mitään ihmeellistä, mutta onnekas pomppupallo/purku/mikä lie neliön keskelle ja siitä nopea suuppaisu maalin kattoon. Tauolle oli jälleen lähdettävä parin maalin takaa-ajoasemasta, 0-2.

Toiseen erään ilme kirkastuikin jo hieman. Tästä huolimatta Soittorasialla oli vaikeuksia päästä vierailijoiden korkeasta karvista ohi. Tämä siitäkin huolimatta, ettei se karvi mikään kovin aktiivinen ollut. Lopulta kun paikkoja aukesi, oli esteenä jompikumpi seuraavista: joko hyvällä tasolla ollut peittopeli tai unelmatasolla operoinut veskari. Maajoukkuevalmennukselle tiedoksi, kotikisojen ykkösveskari on selvillä. Ottelun puoleen väliin mennessä vyöllä oli jo useampi haamupelastus, yleensä yhden käden venytys muuten avoimena ammottavaan maaliin. Lopulta SR IV pääsi koittamaan omaa ylivoimapeliään. Tällä kertaa sitä oli jopa muutama minuutti harjoiteltukin. Pientä paikan tonttia oli, mutta kun ei pompi niin ei pompi. YV lopahti ennen aikojaan omaan boxiin ja hetken päästä olikin kaverin vuoro kokeilla. Kaveri ei ainoastaan kokeillut, vaan myös teki. Minuutin päästä saatiin kuitenkin ketsuppipullo auki, kun terävän vaihdon pelannut Jimi pyöritteli piruettejaan ja löysi lopulta VP:n takatolpalta. Tähänkin veskari saattoi saada jotain osumaa, mutta pallo kuitenkin verkon perukoille. Ilo oli kuitenkin lyhyt aikaista, sillä vain jokunen minuutti myöhemmin ero oli jälleen kolmessa. Loppuerä pelailtiin alta pois ja tauolle mentiin lukemista 1-4.

Kolmannen erän alkuun heti YV tonttia. Jälleen palloa saatiin pyörittyä ihan ok, mutta maali jäi uupumaan. YV:n jälkeen peli rullasikin jo hieman paremmin ja ote oli jopa hetkittäin Soittorasialla. Maaleja ei vaan saatu survottua mistään ja suurimpana syynä oli edelleen se uusi maajoukkuemaalivahti, joka poimi jälleen poikittaissyöttöjen jälkeisiä laukauksia kuin marjoja konsanaan. Kellossa 5:00 ja summeri soi, kesken Soittorasian kiivaan maalintekoyrityksen. Toimitsijoinnissa meni jotain vihkoon ja käynnissä olikin jo jatkoaika. Muutaman kerran tilannetta koitettiin selvittää, mutta lopulta piti luovuttaa, kun summeri soi koko ajan uudestaan. Lopulta kello säädettiin aikaan 6:00, minuutti käsiajalla ja peliä päästiin jatkamaan myös tulostaulun pysyessä menossa mukana. Sitten taas ikävämpiä uutisia. Kolmas ottelu, kolmas kaveri lasaretin puolelle. Taikuri Jarin nivunen sanoi boom ja loppupeliksi verkkarit päälle. Pian saatiin taas YV:tä kehiin, kun jo avauserässä kotijoukkueen fläppitaulua paiskoneen uhmaikäisen holhotin mussutus kävi tuomarin hermoille. Ehkä pelimatkalla huoltajan ostamasta Kinder-munasta ei tullut mieluista lelua ja tämä purkautui tällaisena käytöksenä. Mutta kun YV ei toimi, niin se ei vain toimi. Heti perään aikalisä ja peluutuksen tiivistäminen. Vähän jo aktiivisempaa karvausta ja pian pallo onkin maalissa. Tai no kaikkien muiden mielestä paitsi tuomarin ja tälläkin kertaa sitä päätöstä oli uskominen. Kavennusmaali olisi voinut vielä muuttaa ottelun kulun, mutta kun omista paikoista ei hyväksyttävää maalia saatu aikaan päätti kaveri käydä iskemässä naulan arkkuun. Vastahyökkäyksestä ripari tippui kuin tarjottimelle maalin eteen ja siitä päästiin puttaamaan tyhjään rysään. Lopussa harjoiteltiin vielä ilman veskaria, mutta lopputulema oli pari kertaa omiin. Summeri päätti kurimuksen lukuihin 1-7.

Lukemat ovat karut, mutta eivät vastaa pelitapahtumia. Rehellisesti täytyy myöntää, että TYP oli tänään pelillisesti parempi. Maalipaikat jakautuivat kuitenkin aika lailla tasan ja paremmalla viimeistelyllä (tai maalivahdin huonommalla päivällä) myös kotijoukkue olisi voitu kruunata päivän voittajaksi. Parhaimmat palkittiin totutusti. Tapion puolesta mailan jakoi Severi ja sen sai VP. Samu puolestaan antoi sykähdyttävimmästä hetkestä kellon Severin ranteeseen. Nyt vain pari viikkoa kovaa ajoa ja paluu voittojen tielle tuplapeliviikonlopun aikana!

-INK