Heti alkuun pahoittelut viivästyneestä raportoinnista. Allekirjoittanut on ollut vastaanottamassa Pulitzer-palkintoa Amerikanmaalla, ja tästä syystä kirjoittaminen on saanut odottaa. Nyt on kuitenkin palattu takaisin sorvin ääreen ja koitetaan muistella alkuviikon tapahtumia.

Kaikki alkoi siitä, että oli synkkä ja myrskyinen yö. Tai no, onhan tässä vähän värikynää, mutta tosi pimeää oli. Kaukajärvelle suunnannut SR IV kävi totuttuun tyyliin potkimaan alkulämpöfutista. Pimeällä hiekkakentällä pelaaminen aiheutti omia haasteitaan, kun ainoa näkyvä henkilö oli Kalle punaisessa takissaan. Aikansa siellä juostiin ja potkittiin viereisten rakennusten seiniin, kunnes oli aika suunnata takaisin hallille kaivelemaan pieniä kiviä silmäluomistaan.

Pelipaikkana toimi legendaarisen Spiral-hallin kenttä numero 1. Kenttä on Soittorasialle todella tuttu, sillä joukkue käy viikoittain treenaamassa juurikin kyseisellä alustalla. Kotijoukkue Classic United ei täten tulisi saamaan minkäänlaista kotikenttäetua, jos siihen ei laske katsomollista isiä ja äitejä. Ennakkoarvioissa oli saatu selville, että vastustajan hyökkääjät ovat normi kuolevaisia, puolustajat kovia ja maalivahti maailmanluokkaa.

Sisälämpöihin suunnattiin kepein askelin. Huomionarvoista oli, että Kimillä olikin kädessään Oxdogin maila. Pakko oli koittaa, kun tuhansilla euroilla sattui valmistajan romuja voittamaan. Grippi oli kuitenkin täysin susi, mutta onneksi Vililtä löytyi oikeaa merkkiä. Vuodesta 2001 kassissa säilytetty uudenkarhea grippi kauppasi itse itsensä. Kentällä läiskittiin hetken aikaa ja sitten mentiin koppiin punomaan juonia ottelua silmällä pitäen.

Viimein pallo laitettiin keskelle ja päästiin aloittamaan. Alusta alkaen näytti selvältä, kuka ottelua tulisi hallitsemaan. Pikkupojista asti reikäpalloa lätkineet kotijoukkueen jäsenet osasivat liikuttaa palloa todella taitavasti ja aika-ajoin pelaaminen näytti todella vaivattomalta helppoine syöttömahdollisuuksineen. Classic oli selkeästi vaarallisempi läpi koko erän ja onnistuikin latomaan neljä maalia. Tämän lisäksi Soittorasian maalissa pelannut Sakke joutui venymään useaan paraatipelastukseen. Myös vierailijoilla oli omat paikkansa, mutta heikko viimeistely ja hyvää peliä pelannut Classic-maalivahti pitivät vierailijat nollissa. Erikoistilannepelaaminen oli taas isossa roolissa, kun Classic teki yhden ylivoima- ja yhden alivoimamaalin.

Tauolla saatiin valmennukselta hyviä ohjeita ja toiseen erään tulikin valmiimpi Rasialauma. Erässä pallonhallinta oli jälleen hienokseltaan kotijoukkueella, mutta vierailijat voittivat laukaukset 10-5, osittain yhden ylivoimapelinsä turvin. Ylivoimalla pallo saatiin jopa tolppaan asti, mutta ei vieläkään maaliin saakka. Näin ollen maalittoman erän jälkeen siirryttiin tauolle samoissa 4-0 lukemista. Erän päätyttyä koitettiin vielä jinxata vastustajan maalivahti onnittelemalla häntä nollapelistä.

Kolmas eräkin alkoi tasaisissa merkeissä, sillä ensimmäisen puoliskon aikana ei tilastomerkintöjä nähty. Heti pelimiesten kympin alettua Classic iski kerran, toisen kerran ja kolmannen kerran. 7-0 taulussa ja ottelu oli taputeltu. Loppu ajan SR IV pelasi rohkeasti, kenties jopa hieman tyhmästi ja haki avausmaaliaan. Tämä kostautui viimeisellä minuutilla vielä kahdesti ja lopulta suoritettiin kättelyt 9-0 lukemien irvaillessa tulostaululla.

Pelin jälkeen Keissi palkittiin pinkillä mailalla. Todella väkevää suorittamista kentän joka osa-alueella. Ennen kotiinlähtöä laitettiin vielä peli pikaisesti pakettiin, ennen kuin kopin valot sammuivat. Onneksi parin päivän päästä odotti jälleen treenit ja huipputärkeä Masters, joten kukaan ei voinut jäädä märehtimään huonoa tulosta.

#13