Oli jälleen pelipäivä. Soittorasia suuntasi autokuntansa Kyröskoskelle KyPon vieraaksi. Ennakkoon oli tiedossa, että vastustajalla tulisi pelaamaan sekä muutama pelillisesti vaarallinen että muutama rikosoikeudellisesti vaarallinen kaveri.

Oma autokuntamme parkkeerasi menopelin 13:44, kamat selkään ja nopea spurtti koppiin. Juuri ajoissa, ettei sakkokeisari päässyt täyttämään pientä päiväkirjaansa. Valmennusta saatiinkin sitten odotella niin kauan, että joukkue päätti lähteä potkimaan palloa. Matkalla ulos käveli vastaan myös kotijoukkueen jäsenistöä. Huuhkajien historiallisen kisapaikan hengessä myös Suomi-viina tuoksahti hallin aulassa.

Potkupallopuitteet olivat mitä mainioimmat. Heti alusta oli selvää, että viimeinkin värilliset olivat hakemassa voittoa tosissaan, olihan heitä noin tuplasti enemmän kuin tyylikkäitä mustaan pukeutuneita. Värikkäät, jotka itseään Suomeksi kutsuivat, dominoivatkin peliä alusta alkaen ja johtivat miltei koko ottelun useilla maaleilla. Käännekohta oli kuitenkin, kun värikkäät treidasivat Kimin mustille saadakseen palkkakattoonsa tilaa. Heti seuraavasta hyökkäyksestä Kimi tarjoilee ja musta kaventaa maalin edustalta. Musta, joka Liechtensteiniksi alussa ristittiin, alkoi loppua kohden pääsemään peliin paremmin ja paremmin kiinni. Kuninkaalliset eivät missään vaiheessa luovuttaneet ja viimeisellä kympillä tuli kauan janottu tasoitusosuma, 7-7. Edessä oli jatkoaika kultaisella maalilla. Kauaa ei pelikello ehtinyt vanheta, kun mustan laitapelaaja laittaa millintarkan keskityksen boxiin ja Hakanen jää ponnistusvoimassa Inkylle, joka puskee pallon oikeaoppisesti maan kautta sisään. Musta on todellisessa voittoputkessa. Sitten siirryttiinkin pukukoppiin, jonne valmennuskin viimein löysi tiensä sakot taskussaan.

Kopissa pauhasikin rokkenrol, kun Ere oli käynyt ostamassa uuden soittimen. Sitten taas hieman pelihöpinöitä ja päivän kokoonpanon julkistus. Lopulta kaukaloon läiskimään palloa seinille. Alkulämmöt menivät taas, miten menivät, mutta tästä huolimatta joukkue näytti valmiilta.

Pallo keskelle ja pilli suuhun. Ottelu starttasi. Soittorasia puolusti tiiviisti ja onnistuikin ensimmäisen kympin aikana saamaan muutaman vaarallisen vastahyökkäyksen, joista palloa ei kuitenkaan saatu verkkoon asti. Pian nähdään todella ikävä tilanne, kun Petteri blokkaa laukauksen silmällään. Illemmalla saatiin huojentava uutinen, jonka mukaan pahimmalta taidettiin välttyä. Vielä ei siis tarvitse alkaa käyttämään lasipelisilmää. Ilmeisesti tilanne vähän herpaannutti vierailijoita, sillä hetki tästä ja KyPo kääntää nopeasti yhdellä syötöllä ja nopean epäonnistuneen laukauksen turvin ottaa johtoaseman. Loppuerä pelaillaankin alta pois ilman suurempia kummallisuuksia.

Toinen erä alkaa murheellisesti, kun muutaman minuutin pelin jälkeen pientä vaihtosekoilua ja KyPo onnistuu naulaamaan seuraavan. Hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen, kun minuuttia myöhemmin Keissi tuo Soittorasian peliin mukaan. Tulinen kantti puolesta kentästä aivan oikeaan yläpesään. Saattoi jopa hipaista maalirautoja mennessään. Tästä maalista lisävirtaa ja alle minuuttia myöhemmin peli on tasan. Kolmoskenttä jauhaa hyvin ja Hakanen pääsee nostamaan laidasta vapaasti. Tulinen laukaus maalille, josta pallo kimpoaa maalinedusruuhkasta noin seitsemän pompun kautta maaliviivan yli. Seuraavaa maalia, tai pitäisikö sanoa maaleja, saatiinkin odotella reilut kymmenen minuuttia. Soittorasian tehominuutti kasvattaa maalisaldoa kolmella. Ensin pitkän kyykkimisen jälkeen nopea vastaisku. Tällä kertaa Kimi malttaa pudottaa toiseen aaltoon, josta Ink sivaltaa pallon takakulmaan. Kauden avausosuma ja sellainen apinalauma karkasi harteilta, että jopa Jane Goodall kävi paikalla ottamassa muistiinpanoja. Seuraavassa vaihdossa Peksi hassuttelee koko vastustajan hyökkäyskolmikon, koittaa laukoa (tai sitten peitti syötön tosi ovelasti). Pallo päätyy Sakelle, joka heiluttaa verkkoa. Vielä on kakkoskentänkin vuoro. Kurki taistelee pallon Rökelle, joka laukoo ns. ”Röken yläpesään” ja yhtäkkiä tilanne onkin 2-5. Samoista lukemista mennään myös koppiin.

Kolmanteen erään odotettiin tulevan aktiivisemman kotijoukkueen. Siltä se vaikuttikin, sillä heti ensimmäisessä vaihdossa laitanostajalta löytyikin hieman jalkaa nostaa ylöspäin. Mitään hirveän vaarallista ei kuitenkaan nähty, ennen kuin Peksille tuomitaan kakkonen. Ihan ok jauhamista KyPolta, mutta hyvä peittopeli sekä aktiivinen maalineduspelaaminen estää maalintekoaikeet. Jäähyaitiossa tekosiaan miettinyt Peksi päättää kentälle päästyään hyvittää rikkeensä. Pallo haltuun omassa kulmassa, vähän kisukisua matkalla ja terävä laukaus suoraan juoksusta etualakulmaan. Tämä maali taisi alkaa jo hieman katkaisemaan kotijoukkueen selkärankaa ja pian he päättävätkin ottaa aikalisän. En tiedä sovittiinko siellä, että kun peli on jo hävitty, niin koitetaan edes rampauttaa muutama vastustajan pelaaja. Kaikkien konnankoukkujen huippuna oli vastustajan maalivahdin sekoilut. Poikkariin hypätessään hän huomaa, ettei ehdikään palloon, joten äkkiä vain uusi pomppu suoraan Masan jalkoihin. Todella sikamainen temppu, joka vaurioitti Masan olkapään, mutta vamman vakavuus selviää vasta myöhemmin. Tilanteesta olisi kuulunut antaa ulosajo, mutta mitä tekee tuomarikaksikko. No he paskovat housuihinsa. Koko ottelun ajan lisääntyneet ralliraidat saivat nyt seurakseen ihan rehellisen kokoiset pökäleet. Tilanteesta ei siis tuomittu yhtään mitään. Lopussa kotijoukkue koittaa vielä saada lohtumaaleja pelaten ilman veskaria, mutta Sakke täräyttää pallon tyhjiin. Minuuttia ennen loppua KyPo onnistuu vielä kerran, mutta heti seuraavassa vaihdossa Elias hassuttelee puolet vastustajista ja neppaa maalin eteen, josta Sakke viimeistelee hatullisen suoraan ilmasta. Viime sekunneilla kotijoukkueen parhaanakin palkittu veskari tulistuu vielä jostain niin pahasti, että potkii oman maalinsa kumoon. Tästäkään ei tuomarit vihellä mitään, paitsi paria sekuntia myöhemmin toisesta päästä Dänille. 3 sekuntia kellossa ja vielä yksi vapari kotijoukkueelle. Ei maalia ja summeri soi. Tämän jälkeen Sakke saa vielä viikatetta pohkeilleen, mutta kuittaa tilanteen hienosti antamalla vastustajalle voimahalin. Pisteet matkasivat täten Hervantaan lukemin 3-8.

Järjestävän tahon puolesta palkittiin ottelun maalivahdit. Soittorasian Yogi sai mieluisan palkinnon, ruokakupongin johonkin paikalliseen kuppilaan. Sinne voi viedä vaikka perheen joululounaalle. Kopissa oli hyvä tunnelma, kun kolmen ottelun tappioputki saatiin katkaistua. Peli pysyi lähes koko 60 minuuttisen omissa näpeissä. Kesken yhteenvedon joku kävi vielä suutuspäissään iskemässä Soittorasian pukukopin ovea. Ihmetys oli suuri, kun ovesta ei avattaessa löytynytkään puukkoa tai kirvestä. Tällä kertaa pinkki maila jaettiin Inkylle, mutta varmasti osittain myös alkulämpöpelien perusteella, sillä muitakin onnistujia oli roppakaupalla.

Tampereelle päästyään osa joukkueesta suuntasi kaupunkiin voitonjuhliin. Illan aikana sosiaalinen media julkaisi tilannetietoja ja ilmeisesti myös raha on maistunut. Useiden silminnäkijöiden mukaan nuori punaiseen verryttelytakkiin sonnustautunut lenkkeilijä meni nielemään 50 sentin kolikon. Kake Randelinin sanoin, tilipäivä koittaa. Viikon päästä mennäänkin sitten Palokkaan päästelemään höyryjä Happee Steamerssin vieraaksi. Nähtäväksi jää, sijoitetaanko kyseinen raha pitkävedossa kakkoiselle.

#13