Pari viikkoa sitten TYP antoi Soittorasialle, jos ei nyt selkäsaunaa, niin ainakin osittain isän kädestä. Tästä sisuuntuneena kylän vanhin, Samu, antoi mahtikäskyn, että kaikkien kynnelle kykenevien on saavuttava treeneihin ja seuraavat kaksi viikkoa tullaan myllyttämään neljällä sylinterillä tuplapeliviikonloppua silmällä pitäen. Tämähän ei kuitenkaan missään vaiheessa onnistunut, sillä lasarettiosastolla oli ruuhkaa kuin ämpärijonossa. Tästä huolimatta vieraspeliin aina vaarallista Lättyä vastaan onnistuttiin kaivamaan melkein täysi rosteri.

Tenniskeskuksessa otettiin esilämmöt katsomalla tulevaisuuden Jarkko Niemisten pallottelua, kunnes Samu tiirikoi pukukopin lukon auki ja ensimmäiset kauniit sanat saatiin vaihdettua. Tämän jälkeen potkupallon peluuseen, tällä kertaa jopa valoisaan aikaan. Paikalle oli jälleen saapunut tähtipelaajia, kun Ronaldinho teki askelharhautuksiaan. Muutaman ”poista maski” huudon jälkeen naamarin takaa paljastui kuitenkin Kurkela, ja monet päätyivät repimään hetkeä aiemmin pyydettyjä nimikirjoituksia. Tämän paljastuksen jälkeen musta ei ollutkaan enää suuri peikko ja oranssi alkoi myllyttämään. Musta oli pitkiä pätkiä jyrän alla ja koittikin sekoittaa peliä vankilasäännöillä. Ainakin valkoinen Messi sai kahteen otteeseen nappulakenkää nilkoille, mutta taisi siellä kostotoimenpiteenä myös Henkka saada hieman unihiekkaa silmiinsä. Lopulta futismatseja työkseen ratkova Severi tälläsi kultaisen maalin ja oli aika siirtyä sisälämmöille.

Sisällä olikin aika vaihtaa kilpahenkiset HEIT vastustajan tutuimman pelaajan, myös Soittorasiassa mittavan uran pelanneen Allun kanssa. Tämän suurempaa kaveruutta ei tähän hätään ollut tarjolla, mutta ainakaan tällä kertaa betonikengistä ei vielä alettu puhumaan. Molemmat tekivät rutiininsa ja siirtyivät koppiin viimeiselle ehtoolliselle. Kopissa uusi ylpeä kapteeni sovitteli Pride-nauhaa käsivarteensa. Juho sai ottaa homman pohkeeseen, kun virkaa tekevä kapteeni Röke oli muuttohommissa ja ensisijainen varakapu Petteri oli poistanut kasan viisauden hampaita saadakseen luvan syödä jäätelöä ja päästäkseen päävalmentajan saappaisiin. Sitten vaellettiin 40 vuotta pitkä käytävä kentälle ja laitettiin pallo keskiympyrään.

Lätyllä riittää kokemusta ja taitoa. Pallo liikkui kauniisti ja Soittorasialla taisi painaa vaellusmatka kopista kentälle. Noin viisi minuuttia kellossa ja SR IV on saamassa todella maukkaan näköisen vastahyökkäyksen. Peli kuitenkin vihelletään poikki ja Ilari joutui miettimään, miksei hänen käsivartensa mystisesti kadonnut pallon tieltä. AV on kuitenkin rautainen ja takaiskuilta vältytään. Erän puolen välin jälkeen kotijoukkue kuitenkin rikkoo kuparisen ja pääsee tuulettamaan noin kuusihenkisen vierasyleisön edessä. Enempää tilastomerkintöjä erä ei pitänyt sisällään, vaikka Soittorasian puolustuspäässä oli aika ajoin avoimien ovien päivät. Sakke oli maalissa kuitenkin maaginen, eli omalla tasollaan.

Ennen toisen erän alkua valmennus antoikin noottia, ja pelaajat vannoivat käsi Raamatulla peli-ilmeen muuttuvan. Mutta eipä se ainakaan parempaan muuttunut. Erän puolen välin kohdalla Nikke komennetaan boxiin toistaiseksi tuntemattomasta syystä. AV on kuitenkin edelleen täyttä terästä. Pian tämän jälkeen on VP:n vuoro todeta, että korona-aikaan vastustajiin ei saa koskea edes sormenpäällä. Kolme kertaa kun antaa entisten liigalaisten jauhaa ylivoimaa niin viimein helähtää 2-0 taululle. Ja kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan, tuumaa Ilari, katkoen puolenvaihdon korkealla mailalla. Taas AV:n erikoismiehet laatikkoon ottamaan isoja peittoja ja jälleen yksi kunnialla hoidettu alivoima. Sitten nähdäänkin komea maali, kun aitiosta vapauteen päässyt Ilari laittaa hyvän kiertämään ja tarjoilee todellisen namupassin takatolpille, josta Paavo iskee Soittorasiauran avauskaapin sisään. Maali aiheutti euforisen tunteen ja seuraavan vaihdon Paavo karvasi kuin yhden miehen kärpäsparvi. Innokkuus palkittiin kuitenkin jäähykomennuksella ja tekniikan miehet lähtivät istumaan illan viidettä kakkua. Huonoa tulosta tehnyt YV oli päättänyt hieman sekoittaa pakkaansa ja se toikin toivoton tuloksen kotijoukkueen kannalta, kun vain 11 sekuntia erää oli jäljellä. Todella ilkeän koppimaalin seurauksena tauolle siirryttiin lukemista 3-1.

Kolmanteen erään oli tarkoitus lähteä nostamaan aktiivisuustasoa. Kentälle kävellessä mielessä käykin jo Allun lukitseminen käytävän vessaan, missä hän on täyttämässä juomapulloa. Allu kuitenkin tajuaa suunnitelman riittävän ajoissa ja homma menee puihin. Erän alkuun hieman yli-innokasta karvausta ja minuutin kyykkyrallin jälkeen pallo maalinedusmiekkailusta jälleen omiin. 4-1 alkoi jo näyttää hieman pahalta, mutta onhan tällaisista tilanteista noustu ennenkin. Jälleen erä noin puolessa välissä ja nyt on Inkyn vuoro lähteä jäähyaition puolelle. Pallo kimpoaa paikallaan seisoneen miehen käteen, mutta kun hän ei jähmettynyt suolapatsaaksi, vaan alkoi liikkumaan osuman jälkeen, niin kuulemma tuomarin kädet olivat sidotut. Onneksi rautainen AV jatkoi oivaa peittopeliään ja tästäkin selvittiin. Sitten alkoikin tapahtua maagisia asioita. 5 minuuttia ottelua jäljellä ja Soittorasia saa kulmasisäänlyönnin. VP siirtää Inkylle, joka näkee raketinlailla puolustajista irtaantuneen Severin. Tarkka kuti kainalosta sisään ja nukkuva peto on herätetty, 4-2. Tästä vain 18 sekuntia ja Vilin poikkari löytää Ilarin, joka tällää suoraan syötöstä takakulmaan, 4-3. Tästä meneekin jopa 79 sekuntia kun peli on tasassa, kun Juhon pitkä avaus löytää Jarin, joka taikoo tyylilleen uskollisesti paikan tyhjästä. Näyttävä haltuunotto vie puolustajan jo maata kiertävälle radalle ja tämän jälkeen taidokas vippi takayläseen, 4-4. Kolme maalia aikaan 1:37 on jo ihan ok suoritus. Loppuun vielä hieman sydämentykytyksiä illan seitsemännen jäähyn muodossa. Severi oli ilmeisesti valmistautunut otteluun katsomalla Karate Kid -elokuvan ja tykästynyt Cobra Kain esittämiin liikkeisiin, sillä niin näyttävä Sweep the leg oli tarjolla. Mutta ei hätiä mitiä, kun AV on tässä formussa. Summeri pelastaa Soittorasian ja 14 sekuntia rangaistuksesta siirtyy vielä jatkoajalle.

Jatkoaika ei kauaa ehdi vanheta, kun Jari löytää Vilin keskustasta ja kala on verkossa. Todella maistuva 4-5 jatkoaikavoitto on tosiasia ja esitetty nousu saa sen maistumaan vielä paremmalta. Sama kaava tuntuu toistuvan aina Lättyä vastaan. 50 minuuttia tuskaillaan maalinteon kanssa, mutta pelimiesten kympillä alkaa tapahtua.

Jengi kasaantuu kulmaan suunnittelemaan voitonjuhlia. Tarkoitus on kuitenkin ottaa maltillisesti, sillä huomenna odottaa jo seuraava kohtaaminen. Maila ja kello vaihtaa omistajaa. En enää muista kuka sai ja mitä, mutta pääasia, että joku saa jotakin. Illan jo pimentyessä toimituksen työlistalla oli enää yhden asian selvittäminen. Laittoivatko samaan aikaan muuttopuuhissa olleet Röke ja Jari hynttyyt yhteen? Tämä asia täytyy selvittää…

-INK