Päivän toisessa ottelussa vastaan asettui toista kertaa tällä kaudella Parkanon omat pojat.
Joukkueiden ensimmäisen kohtaamisen voitti Papo lukemin 6-3, joten Rasialla oli paljon
todistettavaa. Päivän ensimmäisestä ottelusta saavutettu voitto oli valanut miehistöön uskoa ja
otteluun oltiin valmiina.
Ottelu alkoi tasaisissa merkeissä molempien puolustuksen toimiessa vakuuttavasti. Jotain paikkoja
pystyttiin luomaan, mutta joukkueiden maalivahdit huolehtivat, ettei numerot tulostaululla päässeet
muuttumaan. Kuitenkin ajassa 7:19 Parkano pääsi iskemään ottelun ensimmäisen, jota seurasi 5
minuutissa 3 muuta maalia. Maalit syntyivät lähinnä rasian hölmöistä merkkausvirheistä, joten
erätauolle siirryttiin Papon 4-0 johdossa.
Toisessa erässä nukahdukset jätettiin vähemmälle ja pelattiin sellaisella ilmeellä, minkä olisi pitänyt
näkyä jo ensimmäisessä erässä. Kuitenkin taas n. 7 minuutin kohdalla Parkano pääsi iskemään
alivoimalla jo viidentensä. Toivoa rasiamiehistöön toi lopulta Arttu ”MutaSakke” Sakrelius iskemällä
pallon verkkoon maalin edestä. Toinen erä päättyi tasalukemiin 1-1.
Kolmannesta eräs mainittakoon ottelun hienoin syöttö, kun kapteeni Kääntä näki vapaan pystysyötön
mahdollisuuden. Kuiteinkin mailan äärirajoille virittäminen laittoi hiilikuiden kolmeen osaan, Käännän
vaihtoon ja pallon vastustajalle, joka ei erehtynyt. Peli päättyi lopulta Parkanon voittoon 8-2.
Kentän paras onnistuja oli läpi ottelun toinen tuomareista. Tuomio toisensa jälkeen meni väärinpäin
molempien joukkueiden kohdalla, joka söi ottelun intensiteettiä. Ottelun aikana kuului useaan
otteeseen ”En nähnyt mitään”, ”En nähnyt kenestä meni yli”, ”En nähnyt… lisää tähän oma lauseesi”.
Ottelun jälkeen kuultiinkin ”tämä ei mennyt nyt hyvin ollenkaan”, mutta eipä se tällä kertaa onneksi
ottelun tulokseen päässyt vaikuttamaan. Sen verran huonosti meni molempiin suuntaan.
#22