Vuosi 2017 tulee jäämään historiankirjoihin kolmesta asiasta: Donald Trumpin vallankumouksellisesta ulkopolitiikasta, Soittorasia 3:n mestaruudesta ja Gladiaattorien uusinnoista. Seuraavan kerran kun juon väkijuomia, otan suullisen sekä Tony Halmeen muistolle että SBT Parkanon homopoikien häviölle. Ajattelin samassa yhteydessä myös kokeilla Ruosteista Trumpettia, jos joku suostuu. Toisaalta ajattelu ei ole koskaan ollut vahvoja puoliani.

Vaikeasta alkukaudesta huolimatta Rasian mestaruus sen sijaan alkaa näyttää jo varmalta. Palattuaan joulutauolta joukkue on voittanut kolme ottelua neljästä, eikä jäljellä ole kuin paskoja vastustajia. Viimeisimpänä Rasian mahdin sai Killerin (Mitä Muijat Mikä) Buugi-areenalla höhöhöhö kokea Honkasen kasvattajaseura Louis Vuitton (yritin etsiä Googlesta, mitä LV tarkoittaa, ja löysin vain homovaatteita ja pyykinpesuaineita) sekä Ikhtys. Paskoja molemmat. Samassa aloin tietysti miettiä, mitä helvettiä “Ikhtys” tarkoittaa. Istukaa alas lapset, isi kertoo nyt tarinan. Isi on hieman humalassa, joten tarina ei välttämättä ole tosi, mutta sen kertoja elää. Huomenna oon saletisti äyriäisvelho eli rapuloitsija. Nyt kun merenelävät tulivat puheeksi, rakastan mätiä ja Ikhtys on ilmeisesti se helvetin kala, jota letukat pitävät Fordinsa takapuskurissa. Jotenkin se liittyy Jeesukseen, joka istuu isänsä oikealla kädellä ja on siitä syystä jatkuvasti tuleva. En jaksa ottaa selvää. Ikhtys on hakukoneen mukaan myös salibandyyn erikoistunut helsinkiläinen urheiluseura, jonka sivuilta löytyy uutisia, pelaajakortteja, otteluraportteja ja tilastoja. Helsinkiläinen! Mikäli siis ymmärsin oikein, Ikhtys-Jkl on varastanut seuransa nimen uskiksilta Helsingistä ja Helsinki on varastanut nettisivunsa Soittorasialta. Tosi kristillistä. Tee itsellesi niin kuin toivoisit muiden tekevän. Nyt ehkä ymmärrän jatkuvan viehtymykseni autofellaatioon.

Lauantain ensimmäisessä ottelussa saimme siis LV:ltä Honkasen ja ilmaisia sarjapisteitä; vaihdossa annoimme kaikkea muuta kuin kasvattajakorvauksen. Hai hai, vitun paskat. Valmistautuminen päivän toiseen otteluun Ikhtystä vastaan eteni perinteiseen malliin. Osa pojista starttasi autonsa – jyväskyläläisittäin “Mikä helevetin vehe se tuo on?” – ja lähtivät kylille etsimään kaljakioskia. Tsekki kävi saunassa. Seppä kaivoi viimeisenkin nurkan löytääkseen alennuskuponkeja Laakkoselle, kunnes totesi ettei hänellä riitä ikä autolla ajamiseen, rahat auton ostamiseen tai älykkyys ymmärtämään, mitä alennuskupongissa lukee. Pärssinen lääkitsi ruttoa muffinsseilla, aivan kuten aivojen vajaatoimintaa hoidetaan jäätelollä. James Blunt lauloi, että kaikki ollaan kauniita. Kaikki muut paitsi Pärssinen. Ilmassa oli sähköä, kuin joku olisi hangannut alushousuja vanhoihin vinyylipenkkeihin. Lönnistä lähtevä haju oli samanlainen. Pieniä takaiskujakin koettiin, kun Janne “Eittämättä joukkueen homoin mies” Haikolan nilkka lähti lauluun ja Mutanenkin joutui oikeasti käymään jopa alkulämmöillä saadakseen paikat auki, mutta fiilis otteluun lähdettäessä oli hyvä ja rosteri riittävä.

Ottelun alussa Rasiamiehistö joutui toteamaan, että vasemmasta laidasta ei pääse kävellen läpi ja tuomaritkin ovat samat kuin LV-ottelussa. Kyllähän se vitutti, ja kostoksi Aleksit Puukko ja Kalle juonivat 1-0-osuman vain 54 sekunnin pelin jälkeen. Todellinen salama-alku hienolle ottelulle, ja Rasianippu sai maalista paljon kaivattua virtaa. Samat veljekset juonivat myös vastustajan tasoituksen pari minuuttia myöhemmin, kun ykkösketju puolusti niin kuin ykkösketju puolustaa, ja kaverin avoin maalintekopaikka päättyi mailaanlyöntiin. Hyvä rike, ei siinä mitään. Pallo pilkulle, Seppä tolppien väliin ja kyllä sen arvaa miten se päättyy. 1-1 taululle ihan ok ylämummovedon ja Sepän täydellisen reagoimattomuuden päätteeksi. Ensimmäinen erä oli tasaista vääntöä, eikä kumpikaan joukkue saanut täyttä vaihdetta pöllönsilmään. Erän loppupuolella Ikhtys teki kuulemma vielä ruman maalin, jota en muista, mutta pöytäkirjan mukaan sellainen kuitenkin tuli. En tiedä voiko pöytäkirjaan kuitenkaan luottaa, sillä erotuomari-toimitsija-akseli teki luultavasti enemmän vääriä kuin oikeita merkintöjä asiakirjoihin.

Erätauko menikin siihen, että joukkueen kapteeni Jaakko “Il capitano” Kääntää turnauksessa menestyksekkäästi tuurannut Mutanen opetti toimitsijoille, ketkä kaikki pöytäkirjasta puuttuvat ja miten ne kirjoitetaan. Kauden, Soittorasian ja luultavasti koko salibandyn historian hienoin osuma syntyi 2. erän alkupuolella ajassa 18:10, kun “Dr. Phil” Mutanen viimeisteli upean 2-2-tasoituksen kliinisen syöttökuvion päätteeksi. Alimmaksi pelaajaksi alakolmioon valunut “Suojalasit vahvuuksilla”-Simo löysi sankojensa välistä vasenta laitaa kevyellä ja ripeällä nuoren miehen askeleella nousseen Arttu “Muta” Mutasen ja jakoi tälle maailman huonoimmaksi syötöksi nimetyn paskan arviolta noin rinnan korkuisena. Maanmainio pelimies kun on, “Pullonkaulan Korkkaaja” ei kuitenkaan vähästä hätkähtänyt vaan jatkoi pallon yhdellä kosketuksella maalin oikeaan alakulmaan ohi sekä puolustajasta että mahtavasti torjuneesta maalivahdista, joka oli mahtivedon edessä voimaton. “Ei voi olla totta!” huusivat vastustajankin fanit. Lapset pelkäsivät, naiset tuhrivat alushousunsa kollektiivisen “SLORR”-äänen kaikuessa asbestilattiasta ja miehet olivat yhtä kateellisia kuin silloin, kun Muta pukeutui kireisiin Speedoihin Siuntion Kylpylässä. Aivan tajuttoman hyvä tarina, eikä siinä ole lainkaan Kouvolalisää. Seuraavat kaksi maalia merkittiin jälleen vierasjoukkueelle ja tilanne 2-4. Jälkimmäinen maaleista syntyi vastustajan ylivoiman aikana. Rangaistus tuomittiin Simo “Kuka vittu on Simo?” Niemiselle puhtaasta pallonriistosta laidan läheisyydessä, minkä tuomari tulkitsi sikamaiseksi selkäänajoksi. Tuomarilinjan epäloogisuutta kuvaa hieman aiemmin sattunut tilanne, jossa Tommi “Duracell” Heikkilä ajettiin hyökkäyskulmassa selästä kumoon sekä tilanne, jossa Muta ajettiin täydessä vauhdissa päin laitojen vieressä seissyttä tolppaa. Erotuomarin mukaan rangaistusta tilanteesta ei kuitenkaan tuomittu, koska vastustaja “ei yrittänyt ajaa tuolla tavalla”. Ilmeisesti tilanteen rangaistavuutta ei siis enää arvioidakaan teon perusteella vaan sillä, miten tuomari näkee kristallipallolla pelaajien pään sisään. Nojoo, aivan kuspaskaa koko homma, vittuako siinä. Erän viimeinen tilastomerkintä nähtiin ajassa 28:39, kun veljekset kavensivat tilanteeksi 3-4. Aleksi “Jarin kaveri” Puukko karvasi pallon vastustajan maalin takana upeasti itselleen, puikotti 8 vastustajaa ja jakoi pallon vastustamattomasti maalin edustalle odottaneelle Tommi “Pelicans” Heikkilälle, joka ei avopaikasta erehtynyt.

Erätauolle siirryttiin siis kutkuttavassa yhden maalin tappioasemassa. Jarin muristua itsensä sairastuvalle veljesten keskelle istutettu Harjoituspeli-Hannu vaikuttaa sopivan ykkösketjuun kuin käsi hihaan – niin jäätävään draiviin ykkösketju sai itsensä piiskattua. Kolmannessa erässä poikain maalitehtailusta ei tuntunut tulevan loppua. Ensin iski SW:sta lainalla oleva farmipelaaja Kalle “Lapsi” Kallio ylivoimalla. Pojat käänsivät ylivoimaisen kuvion “Kalle syöttää poikkarin Puukolle” päälaelleen ja tilanne 4-4 ajassa 32:51 vain 27 sekunnin ylivoiman jälkeen. Seuraavassa vaihdossa vuorossa Tommi “Kuopio” Heikkilä sen karvaisimman Niämisen syötöstä, tilanne 5-4. Seuraavassa vaihdossa maalintekijänä jälleen Aleksi “Mustalaisen kaveri” Puukko, tällä kertaa Tommi “Verkkareissa baariin” Heikkilän syötöstä. Pelikello pysähtyy aikaan 36:31, lukemat 6-4 ja Ikhtyksen selkärangasta kuulunut napsahdus aiheutti maanjäristyksen Fukushimassa. Aiemmista otteluista tutusta johtoasemassa jännittämisestä ei ollut tietoakaan, ja Rasiamiehistö pelasi edelleen hyvää salibandya luoden jatkuvasti vaarallisia maalintekopaikkoja. Ikhtys pääsi kaventamaan vielä 6-5:een, mutta viimeisen naulan arkkuun löi Hannu “mä oon pelannu FBC Turussa, oon parempi ku te” Niämine sijoitettuaan pallon tyhjään byyriin Ikhtyksen hakiessa tasoitusta ilman maalivahtia. Loppulukemat 7-5, kaksi ilmaista sarjapistettä ja kaljalle. Hyvät matsit, hienot nousut ja paskat vastustajat. Luultavasti aiempaa parempi kapteeni on tärkein syy siihen, että tänään kairattiin neljä pistettä. Vielä kun opetetaan Pekka puolustamaan niin hyvä tulee.

#9

Maalivahdit

Jonne Seppä (SR 3)

• Arttu Mutanen

  7.2.2017

  Olipa hyvä raportti