Syyskuu, Suomen Cup ja SR3:n kauden ensimmäinen peli. Tämä yhdistelmä ei ole toiminut aiempina vuosina ja tämä vuosi ei tehnyt poikkeusta. Kauden alkuun kuuluvat perinteiset poissaolot johtuen kesätöistä, lomareissuista, häistä, vaimon kissan ristiäisistä, jne. Tänä vuonna listaan voi lisätä myös sen, että viime kauden joukkueesta oli lähtenyt ketjullinen pelaajia. Näillä lähtökohdilla paikan päälle otteluun saatiin pari maalivahtia ja 8 kenttäpelaajaa. Kapteeni Kääntä näytti esimerkkiä tulemalla penkin taakse puku päällä.

Itse ottelusta ei olekaan paljoa raportoitavaa. Vastustajalla oli kolme tai neljä ketjulista pelaajia ja ottelun alusta asti pelin juoni oli selvä. Nuoret ja taitavat vastustajat pyörittivät peliä ja juoksuttivat vajaalukuista SR3-miehistöä. SR3:n pelaajat rimpuilivat perässä mitä jaksoivat, mutta jo alle viidessä minuutissa vastustaja oli 3-0 johdossa ja kahdessa erässä tulostaululla oli tylyt 8-0 lukemat.

Kolmannessa erässä SR3 pääsi myös maalien makuun, kun yli puolen tunnin tahkoamisen jälkeen Hannu Nieminen teki SR3:n vuoden ensimmäisen maalin. Lisäksi SR3:n paidassa tulokaspeliään pelannut Mikko ”Heikki” Tiensuu teki pari maalia. Maalit olivat laiha lohtu, koska vastustaja iski erässä viisi maalia ja peli päättyi 13-3 murskatappioon.

Vaikka SR3 olisi saanut isomman kokoonpanon paikalle, niin olisi voitto ollut tiukassa. Kädet olivat aika kesäterässä ja kaikkia oman pään virheitä ei voi laittaa edes väsymyksen piikkiin.

#18

Maalivahdit

Jonne Seppä (SR III)