Väännettyään paitsi melko ylivoimaisen myös omituisella tavalla seksikkään voiton suorastaan kolossaalisiin sfääreihin kohonneesta Soittorasia-derbystä Rasianippu päätti lähteä seuraavaan kamppailuun läpällä takki auki. “Kaikki vastustajat ovat paskoja”, kuultiin jonkun sanovan pukuhuoneessa. Kullin laskiessa todennäköisyyksiä jatkoonpääsylle Ojaniemi kävi neljä kertaa vessassa ja Tommi juoksi huvin vuoksi taloa ympäri. Poikkimäkikin oli löytänyt oikealle hallille. Lähtökohdat kakkosdivarissa pelaavan SC Urbansin lyömiseksi olivat siis kerrassaan erinomaiset – siitäkin huolimatta, että Tsekkiä närästi. Söisi Somacia, idiootti.

Ottelu alkoi jäätävällä draivilla Rasian ollessa enemmän kuin valmiina haasteeseen. Valmentaja oli paras ikinä, taktiikka nerokas ja peluutus moitteetonta. Jalkaa riitti, ja ajassa 3:11 kova työ palkittiinkin Rasian 1-0 osumalla. Heikkilältä loppui tilanteessa ideat, ja mies päätyi vain vetämään suurin piirtein maalille päin. Kaikeksi onneksi laaki upposi sisään. Ilo oli ylimmillään, ja valmentaja oli edelleen järjettömän hyvä. Hyvä valmentajakaan ei kuitenkaan mahtanut mitään sille, että seuraavat kaksi maalia merkattiin vierasjoukkueen maalisarakkeeseen vastustajan hyvän pelaamisen johdosta. Runsaan 9 minuutin pelin jälkeen Keijo sytytti koko hallin valtaisaan roihuun ja hurmokseen tuikatessaan surkean munanluikauksensa tuuripompulla sisään vastustajan maalivahdin ihmetellessä, miten noin komean miehen mailasta voi lähteä noin ruma veto. Keijon kuti on paperillakin huono, mutta nyt nähtyämme valkoisen salaman tositoimissa voimme sanoa, että Keijon kuti on ihan oikeasti huono. Ei siis vain Niko Lönnin liike -huono, vaan Heikki Paukkusen vitsit -huono. Niin huono se oli. Mutta tuurilla ne laivatkin seilaa, ja tilanne oli 2-2. Vääntö jatkui laadukkaana ja tasaisena. Erän lopulla nähtiin vielä yksi maali, ja erätauolle siirryttiin Urbansin 2-3 johdossa.

Toisen ja kolmannen erän aikana aamupäivän aiempi koitos löysi tiensä pelaajiston jalkoihin, ja kotijoukkueen liike alkoi hiipua vierasjoukkueen lisätessä edelleen pökköä pesään. Koko peli oli vähän niin kuin seksi ensimmäistä kertaa – ensin paukutetaan menemään niin perkeleesti, mutta sitten kaikki päättyy ennenaikaisesti ja tilanne on lopulta vain kiusallinen kaikille. Vanhempana ja kokeneempana partnerina Urbans tiesi mitä tehdä, ja auttoi itse itsensä kunniakkaasti loppuun. Tasaisella työnnöllä vierasjoukkue karkasi Rasialta maali maalilta, ja ottelu päättyi lopulta ansaittuun 2-6 tappioon. Ei kuitenkaan sovi unohtaa, että jos Sakke olisi torjunut kaiken, olisimme voittaneet. Lienee siis selvää kenet hakataan ensi viikolla saunaillassa.

Maalivahdit

Antti Ollila (SR III)