Soittorasia 3:n kausi 2016-17 3.divisioonassa alkoi lokakuun ensimmäisenä lauantaiaamuna. Allekirjoittaneen valmistautuminen ei ollut otteluun paras mahdollinen, sillä alkuperäisistä suunnitelmista poiketen perjantain ruokavalio ei ollut sisältänyt lainkaan pihvilihaa. Lisäksi edellinen yö oli ollut normaalia levottomampi.

Soittorasia 3 saapui laajalla rintamalla hallille hyvissä ajoin, myös vastustajajoukkue oli saapunut runsaslukuisena paikalle. Kyseessä oli kuitenkin ”El Clasico” tyyppinen tilanne, koska Kaukajärven salibandypyhätön ovet olivat vielä aamutuimaan lukittuina ja molemmat joukkueet saivat odotella ulkona. Joukkueen kokenein pelaaja Niko ”Kalevan prinssi” Lönn oli haistanut klassikon mahdollisuuden ja jäänyt kotiin nauttimaan olotilastaan. Pientä epävarmuutta valmistautumiseen aiheutti myös se, että tuoreen kahvin tuoksua tuskin olisi luvassa hallin kahviossa.

Viimein pääsimme itse halliin sisälle. Selvitystyön jälkeen valkeni, että päivän pelit pelattaisiin takakentällä ja näyttöpaikkaa ykköskentän puolella ei ollut junioreille luvassa. Tämä ei tosin haitannut Soittorasiaa lainkaan, koska kyseisen kentän muistoihin kuuluu unohtumaton nousukarsintaottelu. Koska vastustajajoukkueen pelaajista valtaosa oli alaikäisiä, katsomot pursuivat jännittävistä vanhemmista. Soittorasia 3:n kokoonpanosta voidaan todeta sen verran, että kukaan ei ollut vilttiketjussa ja kaikki rookiet oli nostettu kokoonpanoon. Pientä epäilystä tulokkaiden pelikyvyistä aiheutti se, että Mestaruusmanageri ei ollut avaussaunaillassa toteamassa heidän saunataitojaan.
Kollektiivinen valmennus valoi ennen peliä joukkueeseen uskoa ja ottelun ensimmäinen erä alkoi Soittorasian toivomalla tavalla. Vastustajan nuoret ja nopeajalkaiset pojat eivät saaneet pelihuumoriaan päälle. Lisäksi taikuriveljekset Puukko ja Jari olivat selvästi pelipäällä. Ensimmäinen erä päättyi hyvistä otteista huolimatta 2-2 tasatilanteeseen.

Ottelun toisessa erässä vastustaja tuli hyvin päälle ja Rasian pallollinen peli alkoi ontua. Vastustaja karvasi aggressiivisesti, joten Rasian kädettömät ja kädellisetkin puolustajat eivät saaneet aikaiseksi laadukkaita syöttöjä. Vaikeuksista huolimatta erä päättyi tilanteeseen 2-3.

Ottelun kolmas erä jatkui toisen erän kaltaisena. Muistikuviksi jäi maalivahti Sepän anelu päästä vaihtopenkille ottelun loppuhetkillä. Pyyntö hylättiin vedoten runsaaseen keppien määrään vaihtopenkillä. Jonkinlainen loppukiri saatiin aikaiseksi, mutta ottelun lopputulokseksi jäi 2-4 tappio.

Yleiskuvauksena pelin voidaan todeta olleen keskimääräistä värittömämpi, joten kirkuvia otsikoita ei ottelun tapahtumista voida kirjoittaa. Näin ollen tästäkin otteluraportista syntyi varsin tylsä kertomus. Kahdesta viimeisestä erästä voidaan todeta, että ne muistuttivat hyvin paljon Suomen ja Pohjois-Amerikan välistä kohtaamista jääkiekon World Cupissa. Soittorasia ei päässyt pallon kanssa paineen alta pois, joten laukauksia tai vaarallisia tilanteita ei syntynyt vastustajan päätyyn.
Kättelyn yhteydessä oli pientä sanailua, joten ”Metsurioppilas” Pärssinen kävi kysymässä vastustajaa pelin jälkeiseen keskustelupaneeliin. Ottelun jälkeen joukkueen kollektiivinen valmennus päätti, että ”Metsuri” Honkanen siirretään puolustuksesta ykkösketjun sentteriksi. Syynä tähän oli Haikolan krooninen nilkkavamma, joka uusiutui aamun pelissä. ”Doc” Mutasen diagnoosi nilkasta oli, että ei jatkoon. ”Metsuri” kiitti saamastaan luottamuksesta ja otti ykkössentterin haasteen vastaan. Syntyikö uudella pelipaikalla kaivattuja näyttöjä vai aleniko ”Metsuri” ketjuissa alaspäin? Sen voit selvittää lukemalla seuraavan pelin otteluraportin.

#20

Maalivahdit

Jonne Seppä (SR 3)